Lukuaika: 2 minuuttia

Vuoden 2022 aikana Venäjä oli kyberhyökkäysten suur-rikollinen, ja se teki yhteensä 2 194 iskua naapurimaansa Ukrainan siviilikohteisiin. Ukrainan kyberturvallisuusviraston johtaja Viktor Zhora toi tämän ikävän tiedon ilmi Helsingin Kaapelitehtaalla järjestetyssä Sphere23-tietoturvatapahtumassa keskiviikkona 24. toukokuuta.

Zhora ilmestyi tapahtuman lavalle etäyhteyden välityksellä, ja tiedot perustuivat Ukrainan kyberturvallisuuskeskuksen tilastoihin. Kuulostaa siltä, että Venäjän kyberhyökkäyskoneisto oli täydessä vauhdissaan, sillä keskimäärin he iskivät kuusi kertaa päivässä viime vuoden aikana. Venäjä keskittyi ahkerimmin iskemään Ukrainan hallituksen ja paikallisviranomaisten kimppuun, ja näihin kohteisiin kohdistui yhteensä 557 kyberiskua viime vuoden aikana.

Toiseksi eniten iskuja (308) kohdistui turvallisuuden ja puolustuksen kohteisiin. Myös kaupalliset organisaatiot (156 iskua), kuljetus, teleoperaattorit ja IT-ala (yhteensä 132), finanssisektori (120) ja energiasektori (103) olivat jatkuvasti venäläishakkereiden kohteena. Loput 818 tilastoitua iskua kohdistuivat muihin toimialoihin.

Tänä vuonna tilanne ei ole juuri muuttunut, sillä Ukrainan kyberturvallisuuskeskus on tilastoinut 701 Venäjän tekemää kyberhyökkäystä vuoden ensimmäisten neljän kuukauden aikana. Erityisesti Ukrainan julkishallintoon kohdistui poikkeuksellisen paljon iskuja helmikuussa sodan vuosipäivän aikaan.

Vaikka tilanne kuulostaa synkältä, Ukraina on kuitenkin kestänyt iskut hyvin. Zhoran mukaan tämän on mahdollistanut hyvä valmistautuminen, kansainvälinen tuki, julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö sekä kansalaisten aktiivisuus. Ukrainan niin sanottuun “IT-armeijaan” kuuluu vapaaehtoisia ympäri maailman.

“Ukraina jakaa aktiivisesti tietoa Nato-kumppaneidensa kanssa”, Zhora kertoi puheessaan Sphere23-tapahtumassa.

Zhora muistutti myös, että Venäjän iskut eivät rajoitu ainoastaan Ukrainaan, vaan hyökkäyksiä tapahtuu jatkuvasti myös Yhdysvalloissa ja EU-maissa. Kukaan ei siis ole turvassa.

“Kybersota ei tunne valtioiden rajoja”, Zhora totesi.

Mediatilaisuudessa toimittajille Zhora kertoi, että suurimmat kyberuhat kohdistuvat Ukrainan kriittiseen infrastruktuuriin, kuten energiasektoriin. Kyberhyökkäyksiä on kohdistettu runsaasti esimerkiksi sähköverkkoihin.

Zhoran mukaan Venäjä on usein yhdistänyt kyberhyökkäyksiä ohjusiskuihin ja muihin sähköverkkoihin kohdistuneisiin fyysisiin hyökkäyksiin, kuten esimerkiksi Zaporižžjan itäosassa.

Zhoran mukaan suuri osa kybersodankäyntiä onkin kyberiskujen ennaltaehkäisy, torjuminen ja nopea toipuminen iskuista. Lisäksi hyökkäyksistä vastuussa olevat tahot tulisi saada vastuuseen teoistaan. Zhora korosti, että onnistuminen Venäjän vastaisessa kybersodassa vaatii valtioiden välistä yhteistyötä.

“Kyberturvallisuus on kansainvälinen monialainen joukkuelaji.”


Lue myös:

#Venäjä’n #DDoS #palvelunesto’hyökkäys on pysäytetty – kiitos #Ukraina’laisille #IT-sotilaille ja #USA:n palvelimille

armeija demokratia energia EU Finland hallitus historia ihmisoikeudet Ilmastonmuutos kierrätys Kiina korruptio koulutus Kreml kuolema lapsi Luonto maailma media Moskova NATO Neuvostoliitto Pietari poliisi politiikka Presidentti propaganda Putin Raha Rauha ruoka Ruotsi sisällissota SOTA Suomi sähkö talous tekoäly terveys toimittaja turvallisuus Ukraina USA vaalit Venäjä video viranomaiset Wagner yhteiskunta Ympäristö