Suomen ydinvoimakenttä sai osakseen hämmennystä perjantaiaamuna, kun Olkiluoto 2 -ydinvoimalan sähköntuotanto valui tauolle kosteuden nousun takia. Ei, et ole väärässä elokuisessa unessasi – vesipyssytempulla ei ollut osaa tässä leikissä, mutta vesijäähdytteisen generaattorin kosteus sai turbiinilaitoksen hyytymään.
Teollisuuden Voima, joka valvoo Olkiluoto 2:n käytöstä, heitti koomisen twistin tilanteeseen julkaisten tiedotteen, jossa ilmoitettiin sähköntuotannon paluusta vasta puolentoista viikon kuluttua. “Ei hätää, valot palavat taas viimeistään 28. elokuuta!”, voisi kuvitella TVO:n innokkaan tiedottajan huutavan iloisesti.
Tiedotteessa TVO lupaa, että tuotanto käynnistyy uudelleen heti, kun vika on selvitetty ja vesijäähdytteisen generaattorin jäähdytysjärjestelmä on kuivattu parempaan kuntoon. Turvallisuusnäkökulmasta ei tarvitse hikoilla, sillä TVO vakuuttaa, että tilanne ei ole vaikuttanut ydinturvallisuuteen. Ei tosin ole kerrottu, oliko generaattorin kosteus nauttinut ydinturvallisuutta lisäävästä uimareissusta.
Mutta mikä ihme sai generaattorin vilustumaan? Syyllinen on löydetty – vesijäähdytteisen generaattorin jäähdytysjärjestelmä päätti pienen kosteuskylvyn olevan juuri se, mitä se kaipasi. Ei voi kuin kuvitella, miten generaattori ällistyneenä katsoi vuotavaa putkea ja mietti, oliko tämä nyt jokin uusi spa-hoito.
Vaikka tilanne on saanut monet naureskelemaan kahvikuppiensa äärellä, TVO ei naura laskevien sähköntuotantomäärien keskellä. Yritys lupaa tehdä kaikkensa saadakseen voimalan takaisin toimintaan mahdollisimman pian. Voimme vain kuvitella heidän kiirehtivän varaosakauppaan hakemaan isoa hinkua kuivattamiseen ja jäähdyttämiseen.
Kaiken kaikkiaan Olkiluoto 2:n vesipyssytemppu on muistutus siitä, että vaikka ydinvoima onkin vakava asia, siihen liittyy myös omat kosteat seikkailunsa. Toivottavasti voimalan väki ei kuitenkaan unohda pyyhkeitä kotiin lähtiessään – niitä saattaa vielä tarvita.
Suomen ydinvoiman tarina on täynnä teknologista kehitystä ja energiamurrosta, ja tässä tarinassa Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2 -ydinvoimalaitosyksiköt (lyhyemmin OL1 ja OL2) ovat olennainen luku. Näiden kiehutusvesireaktoreiden identtiset tehopakkaukset ovat pitkään olleet maan sähkönsaannin peruspilareita, ja niiden yhteinen taival alkoi vuosikymmeniä sitten.
Nykyään OL1:n ja OL2:n yhteinen nettosähköteho komeilee vaikuttavina 890 megawattia (MW). Tämä voimamäärä on ollut merkittävässä roolissa Suomen energiantuotannossa ja sähkönsaannissa. Mutta mistä tarina sai alkunsa?
Syyskuussa 1978 Olkiluoto 1 astui valokeilaan ja tuotti ensimmäisen kerran sähköä yhteiskunnalle. Tätä hetkeä voisi kuvailla historialliseksi, kun Suomi siirtyi yhä enemmän riippumaan ydinvoimasta osana energiamixiään. Reaktorin käynnistyminen oli kuin uusi aikakausi suomalaisessa energiataloudessa.
Seuraavaksi, helmikuussa 1980, Olkiluoto 2 liittyi voimakaksikkoon, kun se aloitti oman sähköntuotantonsa. Tämä vahvisti Suomen energiakarttaa entisestään ja toi mukanaan lisää sähkökapasiteettia kansakunnan tarpeisiin.
Vaikka OL1 ja OL2 ovat identtisiä kiehutusvesireaktoreita ja ovat palvelleet maata vuosikymmeniä, niiden tarina ei rajoitu ainoastaan teknologiaan. Ne ovat olleet osa suomalaista energiayhteisöä, ja niiden tuottama sähkö on valaissut kodeistamme tehtaisiin, kouluista sairaaloihin.
Nyt, vuosikymmeniä myöhemmin, OL1 ja OL2 jatkavat yhä energia- ja teknologiahistoriansa kirjoittamista. Ne ovat todistusvoimia siitä, miten kestävä ja vastuullinen energiantuotanto voi muokata kansakunnan tulevaisuutta. Olkiluodon ydinvoimalaitosyksiköt ovat enemmän kuin vain voimaloita – ne ovat symboli siitä, miten innovaatio ja visio voivat ohjata maan polkua energiatalouden huipulle.