Ihmisen aivojen neuroplastisuus tarkoittaa aivojen kykyä muokata ja mukautua eri ympäristö- ja elämäntilanteissa. Neuroplastisuus mahdollistaa uusien hermoyhteyksien synnyn ja vanhojen yhteyksien vahvistumisen tai heikkenemisen, mikä puolestaan vaikuttaa aivojen toimintaan ja kykyyn oppia uusia asioita.
Neuroplastisuutta on tutkittu paljon viime vuosikymmeninä, ja sen merkitys on tullut yhä selvemmäksi. Tutkimusten mukaan aivojen neuroplastisuus on tärkeässä roolissa oppimisessa ja muistin muodostumisessa, mutta myös esimerkiksi kuntoutuksessa ja aivovammojen jälkeisessä toipumisessa.
Aivojen neuroplastisuutta voidaan tutkia eri tavoin, kuten aivokuvantamismenetelmillä. Esimerkiksi funktionaalinen magneettikuvaus (fMRI) mahdollistaa aivojen toiminnan seuraamisen reaaliajassa ja näin ollen myös neuroplastisuuden tutkimisen eri tilanteissa.Yksi neuroplastisuuden ilmenemismuoto on aivojen hermosolujen synapsien muokkaantuvuus. Synapsit ovat hermosolujen välisiä yhteyksiä, joiden välityksellä signaalit kulkevat hermosoluista toiseen. Kun synapsit muuttuvat, hermosolujen välinen kommunikaatio muuttuu, mikä puolestaan vaikuttaa aivojen toimintaan.
Neuroplastisuus on tärkeässä roolissa myös oppimisessa. Kun ihminen oppii uutta asiaa, aivojen hermosolut muodostavat uusia yhteyksiä ja vahvistavat vanhoja yhteyksiä. Tämä prosessi johtaa siihen, että oppiminen helpottuu ja tietojen säilyttäminen pitkäaikaisessa muistissa tehostuu.Kuntoutuksessa neuroplastisuus voi auttaa aivovammojen tai muiden aivojen toimintaa haittaavien sairauksien jälkeisessä toipumisessa. Kuntoutuksen avulla voidaan stimuloida aivojen neuroplastisuutta ja siten edistää paranemista.
On myös tutkittu, että esimerkiksi liikunta ja musiikin kuuntelu voivat edistää aivojen neuroplastisuutta. Liikunta lisää verenkiertoa aivoissa ja siten stimuloi hermosolujen toimintaa, kun taas musiikin kuuntelu aktivoi aivojen eri osia ja siten edistää synapsien muokkaantuvuutta.