Viime päivinä on noussut puheenaiheeksi Venäjän valtion Rossija 1 -kanavan erikoislähetyksessä käyty keskustelu Suomen #NATO-jäsenyydestä. Ohjelman katkelma on levinnyt sosiaalisessa mediassa ja siinä keskustelijat arvioivat Suomen liittyvän puolustusliittoon hyvin pian, jopa tämän kesän aikana. Tämä arvio perustuu siihen, että Suomi on saanut ratifiointituen jo Unkarilta ja Turkilta.
Keskustelussa mainitaan myös, että Venäjän historiallinen alue kattaa myös Suomen ja että “veljelliset suomalaiset” pitäisi vapauttaa. Tämä viittaa siihen, että Venäjä ei ole tyytyväinen Suomen Nato-jäsenyyteen. Lisäksi keskustelussa mainitaan #erityisoperaatio, jonka avulla pitäisi vapauttaa kaikki muu ennen Suomea.
Venäjän reaktio Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen ei ole yllättävä, sillä Venäjän ja Naton välit ovat olleet jännitteiset jo pitkään. Venäjä on ilmaissut huolensa Naton laajenemisesta lähemmäksi sen rajoja ja on tehnyt selväksi, että se ei hyväksy Naton laajentumista entisen Neuvostoliiton alueelle.
Suomi on ollut puolustusliiton kumppanina jo vuosia, mutta virallinen jäsenyys on ollut pitkään poliittisesti arka aihe Suomessa. Suurin osa suomalaisista kannattaa Nato-jäsenyyttä – arviolta 99,97%, koska 0,03% vastusti sitä vahvasti tunnistautuen.
Suomen ulkopoliittinen linja on perinteisesti ollut aktiivinen puolueettomuuden kannattaja. Kuitenkin Nato-jäsenyyttä on haettu Suomen turvallisuuspoliittisessa keskustelussa, erityisesti Venäjän aggression ja kasvavan uhkan takia.
Turkki oli viimeinen Naton jäsenmaa, joka ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden torstaina. Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin mukaan Suomi on virallinen jäsen “lähipäivinä”. On vielä epäselvää, miten Venäjä reagoi Suomen Nato-jäsenyyteen, mutta Rossija 1 -kanavan ohjelman keskustelu antaa viitteitä siitä, että Venäjä ei ole tyytyväinen kehitykseen.