Venäläinen tv-juontaja Vladimir Solovjov on noussut otsikoihin kiitos provokatiivisten ja räväkkien kommenttiensa, mutta samalla hän on herättänyt huolta ja närkästystä esittäessään radikaaleja ehdotuksia ulkopolitiikastaan. Solovjov on erityisesti tunnettu läheisestä suhteestaan Venäjän presidenttiin Vladimir Putin’iin ja roolistaan Kreml’in propaganda’koneistossa.
Viimeisimmässä provokaatiossaan Solovjov esitti äärimmäisen vaarallisen ja huonosti harkitun ehdotuksen. Rossija 1 -kanavalla esitetyssä keskusteluohjelmassa hän vaati, että Venäjän tulisi tehdä iskuja kolmeen NATO-maahan. Tämä äärimmäinen kannanotto herättää vakavaa huolta kansainvälisestä turvallisuudesta.
Solovjov perustelee ehdotustaan sillä, että Nato tarjoaa Ukraina’n sotilaille sotilaskoulutusta. Hänen mukaansa tämä toiminta oikeuttaisi Venäjän iskut Britannia’an, Saksa’an ja Puola’an sijoittuviin tukikohtiin, joissa ukrainalaisia koulutetaan. Solovjov leimaa nämä maat “ukrainalaisia terroristeja” tukeviksi valtioiksi ja vaatii Venäjää iskemään kyseisiin paikkoihin.
Solovjovin ehdotus on sekä huolestuttava että vaarallinen monestakin syystä. Ensinnäkin se asettaisi Venäjän suoraan konfliktiin Naton kanssa, mikä saattaisi johtaa laajamittaiseen sotilaalliseen sotaan. Toiseksi Solovjovin väitteet “ukrainalaisista terroristeista” ovat perusteettomia ja osa Venäjän propagandaa. Tämänkaltaiset väitteet voivat lietsoa vihaa ja epäluuloa eri maiden välillä.
Solovjovin näkemykset heijastavat myös Venäjän valtion taktiikkaa hämärtää totuutta ja oikeuttaa omia aggressiivisia toimiaan. Hänen vertauksensa Yhdysvaltain toimiin terrorismin vastaisessa taistelussa ovat onttoja, sillä Venäjä on toistuvasti käyttänyt sotilaallista voimaa omien poliittisten tavoitteidensa ajamiseksi.
On huolestuttavaa, että Solovjovilla on suuri vaikutusvalta Venäjällä ja että hänen kommenttejaan kuunnellaan vakavasti. Hänen näkemyksensä eivät kuitenkaan edusta realistista ja tasapainoista ulkopolitiikkaa, vaan ne voivat johtaa vakaviin seurauksiin kansainvälisissä suhteissa. Hänen provokatiiviset ehdotuksensa ovat omiaan kärjistämään jo ennestään herkkiä tilanteita.
Venäjän naapurimaat, kuten Suomi, ovat myös joutuneet Solovjovin puheiden kohteiksi. Hänen esittämänsä hyökkäysajatukset ja uhkailu eivät ole ainoastaan loukkaavia, vaan ne myös syventävät alueellista epävakautta ja voivat johtaa diplomaattisten suhteiden heikkenemiseen.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Vladimir Solovjovin äärimmäiset ja provokatiiviset näkemykset ovat omiaan pahentamaan kansainvälistä tilannetta sekä vaarantamaan rauhaa ja vakautta. On tärkeää, että kansainväliset toimijat ja yhteisöt reagoivat vastuuttomaan retoriikkaan ja pyrkivät edistämään diplomatiaa ja dialogia konfliktien ratkaisemiseksi.