#Palkkatulo’jen puute tai #pienituloisuus ja #mielenterveysongelmat ja #päihdeongelmat vaikuttavat aktiivisuuteen ottaa #koronarokote, osoittaa Helsingin #yliopisto’n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (#THL) yhteistyönä tekemä laaja tutkimus. #Tutkimuksessa selvitettiin lähes 3000 terveyteen ja sosioekonomiseen asemaan liittyvän muuttujan yhteyttä ensimmäisen #korona’rokoteannoksen ottamiseen.
Tutkimuksessa havaittiin, että henkilöt, joilla ei ollut #palkkatuloja tai jotka työskentelivät #matalapalkka-aloilla, olivat muita harvemmin ottaneet ensimmäisen #koronarokotteen. Tämä saattaa johtua siitä, että heille on vaikeampaa sovittaa rokotusaika omiin työaikoihinsa tai heille saattaa olla haastavaa saada luotettavaa tietoa rokotuksesta. Lisäksi havaittiin, että mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät olivat vähemmän aktiivisia rokotteen ottamisessa.
#Tutkimuksessa huomioitiin myös# kielivähemmistö’t. Havainnot osoittivat, että henkilöillä, joiden äidinkieli oli muu kuin #suomi tai #ruotsi, oli haasteita saada tietoa koronarokotteesta omalla äidinkielellään.
On tärkeää muistaa, että tulokset kuvaavat vain muuttujien ja rokottautumisen yhteyttä väestötasolla eivätkä osoita suoraa syy-seuraussuhdetta. Kuitenkin tulokset korostavat sitä, että rokotusten saatavuutta on tarpeen parantaa erityisesti #vähävaraisilla ja mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivillä henkilöillä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi tarjoamalla joustavia aikoja rokotuksille tai parantamalla #tiedottamista eri kielillä ja erilaisin #viestintä’tavoin. Näin voidaan edistää tasa-arvoa rokotusten saamisessa kaikille väestöryhmille ja vähentää #epidemia’n leviämistä yhteiskunnassa.