Kiina vaikuttaa ottavan etäisyyttä Venäjästä, arvioi Itä-Euroopan talouspolitiikan asiantuntija Anders Åsplund Atlantic Councilin blogissa. Åsplundin mukaan Kiinan ja Venäjän välisen “rajattoman ystävyyden” julistus ennen Ukrainan hyökkäystä viittaa siihen, että ystävyydellä on selvät rajat.
Ukrainaa tukevat maat ovat arvostelleet Kiinan esittämää rauhansuunnitelmaa, koska he katsovat sen jättävän Venäjän rankaisematta ja jättävän vaatimukset joukkojen vetämisestä Ukrainasta vähäisiksi. Åsplund kuitenkin huomauttaa, että Kiinan suunnitelman ensimmäinen kohta vaatii valtioiden kunnioittamaan itsemääräämisoikeutta ja kansainvälistä oikeutta. Hän näkee tämän epäsuorana vaatimuksena Venäjälle joukkojen vetämisestä Ukrainasta.
Kiinan presidentti Xi Jinpingin vierailu Venäjälle maaliskuussa oli Åsplundin mukaan epäonnistuminen Venäjän presidentti Vladimir Putinille. Jinping ei suostunut Putinin suunnitelmaan toisen kaasuputken rakentamisesta Siperiasta Kiinaan, eikä myöskään myynyt Venäjälle kaivattua huipputeknologiaa.
Kiina on pysytellyt hiljaa Ukrainan sodan suhteen YK:ssa eikä ole myynyt aseita Venäjälle.
Åsplund kiinnittää myös huomiota Xi Jinpingin tapaamisiin Venäjän pääministeri Mihail Mišustinin kanssa. Xi tapasi Mišustinin erikseen vierailullaan Venäjällä ja uudelleen toukokuun lopulla, kun Mišustin matkusti Pekingiin Xin vieraaksi. Tämä poikkeaa maiden normaaleista diplomaattisista käytännöistä. Onko Kiina siis jo valmistautumassa Putinin jälkeiseen Venäjään?
Åsplund on tunnettu taloustieteilijä ja hän on toiminut taloudellisena neuvonantajana useissa Itä-Euroopan maissa kylmän sodan jälkeen. Hän on kirjoittanut laajasti entisten Neuvostoliiton maiden siirtymisestä markkinatalouteen.