Suomen kansalaiset: Onko meidän aika herätä?
Kuinka voimme olla näin sinisilmäisiä? Luulemmeko tosiaan, että Venäjä ei käytä Suomi–Venäjä-kaksoiskansalaisia omiin tarkoitusperiinsä? Turun yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan professori Kari Liuhto esittää kysymyksen, joka kaikuu mielessäni raivokkaasti.
Tämän päivän Eurooppa-foorumin keskustelu Turussa käsittelee Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa maailmassa, joka on kahtiajakautumisen ja uuden kylmän sodan varjostama. Mutta ei, keskustelu ei liiku pelkästään Venäjä’ssä, Kiina’ssa ja USA:ssa – se liikkuu myös Suomessa. Professori Liuhto, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn sekä kansanedustaja Pekka Haavisto ovat äänessä, ja heidän keskustelunsa pääpaino on Venäjällä.
Liuhto on suora ja suorasukainen: Yksi suurimmista uhista, joka meitä kohtaan piilee, löytyy oman maamme rajojen sisältä. Suomeen asettuneet Venäjän kaksoiskansalaiset ovat potentiaalinen riski, joka on syytä ottaa vakavasti. Hän siteeraa erästä venäläistä henkilöä, joka tuntee Venäjän järjestelmän kuin omat taskunsa. Tämä henkilö kertoo, että me olemme naiiveja, jos emme usko Venäjän käyttävän kaksoiskansalaisiaan omiin tarkoitusperiinsä. Kuvitellaanko tosiaan, että Venäjä pysyisi sivussa ja antaisi mahdollisuuden käyttämättä?
Medvedev’in doktriini on synkkä varjo tässä pelissä. Se antaa Venäjälle oikeuden ja velvollisuuden puolustaa kansalaisiaan myös maan rajojen ulkopuolella. Tämä voi tarkoittaa jopa sotilaallista interventiota, jos Venäjä katsoo kansalaistensa olevan vaarassa tai väärin kohdeltuja. Se ei ole vain teoreettinen uhka; se on todellinen mahdollisuus.
Liuhto varoittaa meitä: Emme voi sulkea silmiämme siltä tosiasialta, että Venäjä on aina käyttänyt ihmisiä hybridivaikuttamiseen. Ja nyt olemme luoneet heille täydellisen pelinappulan. Kaksoiskansalaisuus sopimus Venäjän kanssa tehtiin jo 2000-luvun alussa, mutta nyt on aika herätä. Suomi on yksi harvoista naapurimaista, jolla tällainen sopimus on. Onko se oikeasti viisasta?
Kaksoiskansalaisuuden poistaminen herättäisi Venäjän vihan, mutta tilanne ei ole juuri nyt akuutti. Venäjän armeija on kiirehtinyt muualle eikä ole valmis toimiin. Mutta tämä ei tarkoita, että voimme jäädä toimettomiksi. Ongelma on ratkaistava nyt, ennen kuin se kasvaa hallitsemattomaksi.
Liuhto jatkaa: Putin’in jälkeen on odotettavissa tiukka, aggressiivinen johtaja, joka elää vihollisten luomisella. Talous on heikko, ja ainoa tapa pitää yhteiskunta yhdessä on luoda ulkoisia uhkakuvia. Meidän ei tulisi tehdä heidän työtään helpoksi.
Mitä jos poistaisimme kaksoiskansalaisuuden? Liuhto muistuttaa meitä, että se ei tarkoittaisi venäläisten karkottamista. He voisivat jäädä Suomen kansalaisiksi tai valita Venäjän kansalaisuuden. Mutta meidän tulisi vahvistaa venäjänkielisten integraatiota, estää propaganda’n leviäminen ja suojautua ulkopuolisilta vaikutteilta.
Venäläinen media maalaa meistä kuvaa natseina, ja heidän retoriikkansa Ukraina’a kohtaan on pelottavan samanlaista. Meidän on aika herätä ja ymmärtää, että olemme alttiina vaaralle. Emme halua ihmisiä Suomeen, jotka tukevat Putinin sotaa Ukrainassa.
Suomi, meidän on aika ottaa vastuu. Emme voi sulkea silmiämme ja uskoa, että kaikki on hyvin. Venäjä ei ole pelkkä naapuri, se on peluri, ja meidän on aika osallistua peliin valppaina ja tietoisina riskeistä. Kaksoiskansalaisten rooli on monimutkainen ja herkkä aihe, mutta meidän on otettava se vakavasti ja tehtävä tarvittavat toimenpiteet turvallisuutemme takaamiseksi.