Metsässä Japanissa sijaitsee pyhä temppeli, jossa asuu vanha munkki. Monet tulevat temppelille etsimään vastauksia elämän suuriin kysymyksiin. Nuori Kazuo oli yksi näistä ihmisistä. Hän oli menettänyt viime vuonna rakkaan vaimonsa onnettomuudessa ja oli yksinäinen ja eksyksissä. Kazuo oli lukenut, että temppelillä oli voima parantaa haavoja ja antaa elämälle uuden merkityksen.
Kun Kazuo saapui temppelille, häntä otti vastaan vanha munkki nimeltä Taiki. Mies ei näyttänyt viisaalta, mutta hänen silmissään oli syvä viisaus ja ymmärrys elämän mysteereistä. Kazuo kertoi munkille surullisen tarinansa ja pyysi apua löytämään rauhan ja merkityksen elämälleen. Taiki kuunteli häntä kärsivällisesti ja sanoi sitten: “Rakkaus on universumin voima, joka sitoo meidät yhteen. Mutta se on myös voima, joka voi aiheuttaa suurta tuskaa ja menetystä. Silti emme voi kieltää rakkautta, sillä se tekee meistä elossa.”
Kazuo vietti monia päiviä temppelillä, oppien tärkeitä opetuksia Taikilta. He kävelivät metsissä ja meditoivat yhdessä, ja Kazuo alkoi löytää rauhan ja tasapainon sisällään. Yhtenä iltapäivänä Taiki pyysi hänet mukaansa lähellä sijaitsevalle kalliolle. Siellä he näkivät uskomattoman näköalan kauniille tasangolle ja järvelle. Taiki sanoi: “Tämä paikka on täynnä rakkautta ja kauneutta. Se on täydellinen paikka rakastavaisille.” Kazuo hymyili ja ajatteli vaimoaan, jota hän edelleen rakasti syvästi.
Samaan aikaan toisaalla Japanissa, kaunis tyttö nimeltä Saki eli kovaa aikaa. Hänen isänsä oli kuollut ja hänen äitinsä oli sairaalassa. Saki työskenteli pikaruokaravintolassa tarjotakseen äidilleen tarvitsemaansa hoitoa. Mutta hän ei antanut vaikeuksien masentaa itseään. Saki oli päättänyt tehdä vanhemmilleen ylpeyden aiheen ja opiskeli ahkerasti insinööriksi.
Eräänä päivänä Saki oli kävellyt kalliolle miettimään elämäänsä ja katselemaan kaunista maisemaa. Hän oli juuri päättänyt palata takaisin, kun hän näki miehen kallion reunalla. Mies hymyili hänelle ja Saki tunsi välittömän yhteyden häneen. He alkoivat puhua ja huomasivat heillä olevan paljon yhteistä.
Kazuo ja Saki alkoivat viettää enemmän aikaa yhdessä ja huomasivat rakastavansa toisiaan syvästi. Kazuo muutti lähelle Sakin kotia ja heidän suhteensa vahvistui päivä päivältä. Kazuo myös tapasi Sakin äidin ja lupasi auttaa heitä taloudellisesti. Lopulta heidän rakkautensa oli niin vahvaa, että he päättivät mennä naimisiin.
Samaan aikaan Kazuo tiedosti, että hänellä oli edessään vaikea päätös. Hän oli löytänyt uuden rakkauden, mutta hän ei voinut unohtaa vaimoaan. Hän kertoi Sakille totuuden ja kysyi, voiko hän hyväksyä hänet kaikesta huolimatta. Saki vastasi: “Oletko koskaan kuullut sanontaa, että rakkaus on jakamista? Rakkautesi vaimoasi kohtaan ei ehkä katoa koskaan, mutta ei se tarkoita, ettei sinulla voisi olla rakkautta minuakin kohtaan. Olen valmis jakamaan rakkautesi ja muistosi vaimostasi kanssasi.”
Tällä hetkellä Kazuo tiesi, että hän oli löytänyt todellisen sielunkumppanin Sakin kanssa. He menivät naimisiin, ja elivät onnellisina yhdessä. Vaikka Kazuo aina muisti vaimoaan, hän ei enää tuntenut yksinäisyyttä ja eksyneisyyttä. Hän oli löytänyt toisen rakkauden, joka auttoi häntä parantumaan menetyksestään.
Saki ja Kazuo jatkoivat elämäänsä yhdessä ja perustivat perheen. He kävivät usein katsomassa Taikia, joka oli heidän rakastava henkinen opettajansa. Hän oli katsonut heidän rakkautensa kasvavan ja vahvistuvan ja tiesi, että rakkaus on ikuisesti opettava ja parantava voima.
Näin Taikin tarun mukaan, kallion reunalla kasvaa nyt vaaleanpunainen kukka, jonka uskotaan symboloivan Sakin ja Kazuon rakkautta. Sillä he oppivat, että rakkaus voi voittaa menetyksen ja tuoda uutta merkitystä ja onnellisuutta elämään. Heidän tarinansa koskettaa ihmisiä ympäri maailmaa ja muistuttaa meitä, että rakkaus on kaikkein voimakkain ja arvaamattomin voima, joka yhdistää meidät toisiimme ikuisesti.