Viime aikoina on tullut yhä enemmän havaintoja Baltian maista, jotka viittaavat siihen, että Venäjän kaksoiskansalaiset saattavat passivoitua mahdollisissa kriisitilanteissa. Tämä passiivisuus voidaan tulkita hiljaiseksi hyväksynnäksi Venäjän sotatoimille. Havainnot herättävät huolta erityisesti Suomessa, missä on merkittävä määrä Venäjän kaksoiskansalaisia.
Kaksoiskansalaisuuden problematiikka on noussut esille erityisesti Ukrainan tapahtumien yhteydessä. Vuonna 2014 nähtiin, kuinka Venäjä käytti kaksoiskansalaisuutta tekosyynä “pelastusoperaatioille” Ukrainassa. Tämä herättää kysymyksen: voiko sama toistua Suomessa?
Käytännössä Venäjän toimet, joita se kutsuu “pelastamiseksi”, ovat usein “erikoisoperaatioita”, jotka noudattavat samaa kaavaa kuin aiemmin. Tällainen toiminta perustuu usein maskirovkaan, eli harhautukseen ja salamyhkäisyyteen. Se, että kaksoiskansalaiset eivät aktiivisesti vastusta tällaisia toimia, voidaan nähdä tukena Venäjän strategialle.
On tärkeää huomata, ettei kaikkia kaksoiskansalaisia voida leimata samalla tavalla. Monet Venäjän kaksoiskansalaiset Suomessa arvostavat suomalaista yhteiskuntaa ja elävät rauhanomaisesti maassa. Kuitenkin on olemassa riski, että Venäjä voisi käyttää kaksoiskansalaisia hyväkseen poliittisissa tarkoituksissaan.
Suomen viranomaisten on syytä olla valppaina tämänkaltaisten riskien suhteen. On tärkeää seurata tilannetta ja varautua mahdollisiin uhkiin, jotka liittyvät Venäjän kaksoiskansalaisiin. Samalla on välttämätöntä säilyttää oikeudenmukaisuus ja erottaa yksilöt valtiollisista toimista.
Yhteenvetona voisin todeta, että Venäjän kaksoiskansalaisten asema Suomessa on monimutkainen ja herättää huolta mahdollisista turvallisuusriskeistä. On tärkeää löytää tasapaino yhteiskunnallisen turvallisuuden ja yksilön oikeuksien välillä.