Muna vai kana? Venäjällä vastaus tähän ikiaikaiseen dilemmaan liittyy kipeästi ruoka-ainepulaan, ja tilanne alkaa muistuttaa huonosti kirjoitettua komediaa. Ensin katosivat munat, nyt kanat – tai ainakin kanatuotteet. Venäläiset ovat tottuneet löytämään kauppojensa hyllyiltä niin reisiä, koipia kuin rintapalojakin, mutta nykyään monet kuluttajat joutuvat tyytymään vain naudan- ja sianlihaan.
Kuvitelkaa moskovalaisen marketin hämmennys, kun suunnitellut kanafileepihvit onkin korvattava jotain aivan muulla. Tavallisesti runsaslukuiset kanahyllyt ammottavat tyhjyyttään, ja paikalliset valtionmediaa lukevat asukkaat hierovat silmiään epäuskoisina. “Eikö kananreisiä todellakaan ole?” kysellään samalla, kun toisaalla Tšeljabinskin asukkaat ovat jo päiviä ihmetelleet samaa asiaa.
Samaan aikaan, kun tavalliset kansalaiset kamppailevat kanapulansa kanssa, Venäjän tilastoviranomaiset tarjoilevat tuoretta dataa: kanan hinta on noussut ennätystasolle, ja keskivertokana maksaa enemmän kuin koskaan. Syyksi kerrotaan kausitekijät ja lintuinfluenssaepidemiat, jotka ovat verottaneet broilerituotantoa. Ilmeisesti Venäjällä broileritkin tuntevat maailmanpoliittisen tilanteen nahoissaan.
Ja sitten on vielä kananmunakriisi! Munat, nuo arkipäivän pienet ihmeet, ovat tulleet harvinaisen kalliiksi. Kansalaiset ovat tottuneet siihen, että munat maksavat munan verran, mutta nyt hintalappu saa kenet tahansa haukkomaan henkeään. Venäjä on vastannut kriisiin poistamalla tuontitullit, mutta kansa odottaa yhä: milloin muna- ja kanakriisin loppu häämöttää? Tai kysymys, joka kaikuu tyhjillä kanahyllyillä: kumpi oli ensin, muna vai kana? Tässä tapauksessa vastaus on selvä: ensin tuli muna, sitten katosi kana.
Lue myös: