Venäjä ilmoitti 17. heinäkuuta vetäytyvänsä Mustanmeren viljainitiatiivista, joka on elintärkeä maailman ruokaturvan varmistamiseksi, mikä johti käytännössä sopimuksen romahtamiseen.
Turkin ja YK:n välittämä viljasopimus, joka solmittiin heinäkuussa 2022, on ollut elintärkeä keino lieventää globaalia ruoan hinnannousua, jota osittain on aiheuttanut Venäjän täysimittainen sota Ukrainaa vastaan. Sopimuksen ansiosta Ukraina on voinut viedä maataloustuotteitaan Mustanmeren kautta, vaikka Venäjä on edelleen hyökännyt maahan.
“Valitettavasti Mustanmeren sopimusten Venäjää koskevaa osaa ei ole toistaiseksi pantu täytäntöön”, totesi Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov. “Siksi sopimus on päätetty lopettaa. Kun Venäjän osa on toteutettu, Venäjä palaa heti sopimuksen täytäntöönpanoon.”
Venäjän ulkoasioiden tiedottajan Maria Zaharova’n mukaan Kreml on virallisesti ilmoittanut päätöksestään Ukrainalle, YK:lle ja Turkille.
Päätös tehtiin samana päivänä, kun Krimin sillan, joka yhdistää Venäjän miehittämänä olevan Krimin niemimaan Krasnodarin alueeseen, kerrottiin vaurioituneen raportoitujen räjähdysten seurauksena. Kreml kuitenkin kiisti päätöksen liittyvän Krimin tapahtumiin. YK:n virkailija vahvisti CNN:lle, että järjestön toimisto Turkissa on saanut virallisen vahvistuksen Venäjän päätöksestä olla uusimatta viljasopimusta. Kyseessä saattaa olla sillan räjäytyksen lavautuksesta johtuva päätös.
“YK:n pääsihteeri ei lakkaa ponnistelemasta helpottaakseen sekä Ukrainan että Venäjän pääsyä maailmanmarkkinoille ruokatuotteiden ja lannoitteiden osalta globaalin ruokaturvan säilyttämiseksi”, sanoo YK:n virkailija CNN:n lainaamana.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tuomitsi myös Venäjän päätöksen ja totesi, että “EU työskentelee varmistaakseen maailman haavoittuvaisimpien maiden ruokaturvan”.
Bloomberg kertoi 17. heinäkuuta, että vehnän hinta nousi 3 prosenttia 6,80 dollariin bushelilta Moskovan ilmoitettua viljasopimuksen päättymisestä Ukraina’n kanssa.
Bushel – Amerikkalainen tilavuuspainomitta. 1 bushel = 27,216 kg vehnää ja soijapapuja, 25,4 kg maissia ja ruista, 21,77 kg ohraa ja 14,52 kg kauraa.
Samalla Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan sanoi uskovansa Venäjän presidentin Vladimir Putinin haluavan jatkaa viljasopimusta, vaikka maa onkin vetäytynyt siitä. Erdogan sanoi Turkin ulkoministeri Hakan Fidanin keskustelevan sopimuksesta Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov’in kanssa ja toivoi, että sopimus jatkuisi “katkeamatta”.
Sopimusta on jatkettu useita kertoja sen alkuperäisen solmimisen jälkeen – viimeksi 17. toukokuuta vielä 60 päivän ajaksi. Venäjä on toistuvasti uhannut vetäytyä sopimuksesta, minkä Kiova on tuominnut “kiristyksen yrityksinä”.
Päiviä ennen sopimuksen umpeutumista, 13. heinäkuuta, Putin väitti, että Venäjän vaatimuksia ei ole täytetty, mikä vaarantaa viljasopimuksen jatkumisen.
Putin totesi, että Moskovan vaatimukset koskevat logistiikkaa, vakuutuksia ja rahansiirtoja Venäjän tuotteiden maksamisessa. Erityisesti Kreml halusi, että sen maatalouspankki kytketään uudelleen kansainväliseen SWIFT-maksujärjestelmään.
Euroopan unioni poisti pankin maksujärjestelmästä 14. kesäkuuta Venäjän täysimittaisen Ukrainan hyökkäyksen vuoksi asetettujen sanktioiden puitteissa.
Tyydyttääkseen Putinin pyynnön YK:n pääsihteeri Antonio Guterres esitti Moskovalle ehdotuksen, jonka mukaan Venäjän sanktioidulle maatalouspankille kytketään uudelleen sen tytäryhtiö SWIFT-järjestelmään. YK on myös tarjoutunut avustamaan Venäjää sen ruoka- ja lannoiteviennissä.
14. heinäkuuta Peskov totesi, että Venäjä ei suostu jatkamaan viljainitiatiivia, vaikka Erdogan sanoi päässeensä asiasta sopimukseen Putinin kanssa.
Britannian puolustusministeriö kirjoitti 9. kesäkuuta, että Kreml todennäköisesti jatkaa Ukrainan viljalähetyksien sabotointia saadakseen myönnytyksiä Togliatti-Odesa-ammoniakkiputken avaamisesta.
Venäläiset joukot ampuivat putken osaa Kharkivin alueella 6. kesäkuuta. Kyseessä oli toinen hyökkäys putkea vastaan kahden päivän aikana, kertoi Kharkivin alueen kuvernööri Oleh Syniehubov.
Lue myös: