Harkovan alueella käytyjen taistelujen lomassa venäläiset maajoukot ovat joutuneet kohtaamaan uuden ja odottamattoman vihollisen: hiirikuumeen. Ukrainan sotilastiedustelun mukaan tämä outo tauti on saanut venäläissotilaiden riveissä aikaan laajaa kärsimystä, ja oireiden perusteella voisi olla kyseessä vakava leptospiroosi. Tämä bakteeritauti tunnetaan hengenvaarallisista seurauksistaan, ja siitä kiittäminen on ilmeisesti rotan jätöksiä, jotka ovat mestareita levittämään kaikenlaista kurjuutta.
Kuumetta, päänsärkyä, ihottumaa, ja kuvotusta – lista venäläissotilaiden oireista muistuttaa enemmänkin pahaa krapulaa kuin sotatilaa. Mutta tämä “krapula” ei hellitä edes parhailla mikrobilääkkeillä, ja jotkut ovat sairastuneet niin vakavasti, että ovat joutuneet taistelemaan henkensä edestä. Tässä tilanteessa voi vain kuvitella, kuinka turhauttavaa on ollut Venäjän komentajille, jotka aluksi luulivat miesten vain välttelevän rintamavastuutaan.
Kun taas puhe kääntyy ukrainalaisiin sotilaisiin, heidänkin on kerrottu kamppailevan jyrsijöiden levittämien sairauksien kanssa. Hiiret ja rotat ovat kuin pieniä, karvaisia sabotöörejä, jotka tuhoavat sähkökaapeleita, tunkeutuvat ruokavarastoihin ja tekevät asumisen asemapaikoilla yhtä tuskaa. Vaikuttaa siltä, että nämä nelijalkaiset pikkutuhoojat eivät tee poikkeusta kumpaakaan puolta suosien.
Tämä hiirikuumeen epidemia on lisännyt sotilaiden jo valmiiksi raskasta taakkaa ja muistuttaa, että sodassa vastustajia voi tulla vastaan odottamattomista suunnista. Niin, ja seuraavan kerran kun kuulet naputtelua seinän takaa, voit miettiä oliko se sittenkin vain hiiri vai kenties jotain paljon, paljon suurempaa.
Leptospiroosi on Leptospira-bakteerisuvun aiheuttama zoonoottinen kuumetauti, joka vaikuttaa sekä eläimiin että ihmisiin. Se on globaalisti levinnyt sairaus, ja sitä esiintyy erityisesti alueilla, joilla on korkea lämpötila ja kosteus. Taudinaiheuttajana toimii Leptospira-bakteeri, joka kuuluu spiroketien ryhmään ja on tunnettu erilaisista serovareistaan, joita on satoja erilaisia.
Tauti leviää yleensä saastuneen veden tai maaperän välityksellä, kun eläimen tai ihmisen iho tai limakalvot altistuvat taudinaiheuttajalle. Leptospiroosi voi tarttua kaikkiin nisäkkäisiin, mutta erityiset serovarit ovat sopeutuneet tiettyihin isäntäeläimiin. Tämä tarkoittaa, että tietyt serovarit ovat yleisempiä tietyillä eläinlajeilla. Eläimet, kuten jyrsijät, voivat toimia oireettomina taudin kantajina ja levittää bakteeria ympäristöönsä.
Leptospiroosin oireet vaihtelevat suuresti ja ne voivat muistuttaa monia muita sairauksia. Ihmisillä ja eläimillä oireet voivat olla lievistä vakaviin, ja ne voivat sisältää kuumeen, keltaisuuden, hemoglobiinivirtsaisuuden, munuais- ja maksavaurioita, äkillisen maidontuotannon laskun, hedelmättömyyttä ja jopa kuoleman. Joissakin tapauksissa, kuten hevosilla, krooninen infektio voi johtaa toistuvaan uveiittiin, joka on silmätulehdus.
Leptospiroosin hoitoon käytetään yleensä antibiootteja, ja varhainen diagnoosi on tärkeä vakavien komplikaatioiden välttämiseksi. Rokotteita on saatavilla joillekin eläinlajeille ja ne voivat tarjota suojan tiettyjä serovareja vastaan. Ennaltaehkäisyssä keskeistä on hyvä hygienia ja altistumisen vähentäminen, erityisesti alueilla, joilla tauti on yleinen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi veden ja ruoan saastumisen estämistä ja tartunnan saaneiden eläinten eristämistä.
Leptospiroosi on monimutkainen tauti, joka vaatii jatkuvaa valvontaa ja tutkimusta, jotta voidaan ymmärtää paremmin sen leviämistä, hallintaa ja hoitokeinoja. Taudin laaja kirjo ja sen kyky vaikuttaa moniin eri lajeihin tekevät siitä merkittävän terveysriskin sekä eläimille että ihmisille.