Hallitusneuvottelijat ovat pyytäneet Kelalta näkemystä siitä, miten työterveyshuoltoa ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:ää voitaisiin “integroida” hyvinvointialueiden palvelukokonaisuuteen. Tavoitteena on löytää yhteistyömuotoja, jotka helpottaisivat kustannuspainetta ja työvoimapulaa hyvinvointialueilla.
Kelan esittämä osaratkaisu sisältää huomattavan Kela-korvauksen maksamisen yksityisellä yleislääkärillä käymisestä. Tässä mallissa asiakkaan omavastuuosuudeksi jäisi noin 20 euroa, mikä vastaa monien hyvinvointialueiden yleislääkärin vastaanotolla perittävää omavastuuosuutta. Lisäksi yksityisten yleislääkärikäyntien hintoja rajoitettaisiin hintakatolla, joten yritykset eivät voisi nostaa maksuja yli tietyn rajan. Myös kokoomus on esittänyt lääkärikäyntien Kela-korvausten palauttamista. Edellinen hallitus puolestaan leikkasi valtaosan yksityislääkärin määräämien tutkimus- ja hoitotoimenpiteiden korvauksista.
Kelan tutkimusyksikön päällikkö Hennamari Mikkola kertoo, että jos lääkärikäyntejä kertyisi kahdelle miljoonalle kansalaiselle, Kelan ehdottama malli maksaisi valtiolle noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. Tehokkuutta voitaisiin kuitenkin saavuttaa myös hyödyntämällä yksityisen sektorin etäpalveluja. Etälääkärikäynnit ovat lähes puolet halvempia, joten 200 miljoonalla eurolla voitaisiin järjestää esimerkiksi miljoona vastaanottokäyntiä ja kaksi miljoonaa etäkäyntiä.
Tavoitteena on, että Kela-korvausten nosto näkyisi kustannuspaineen helpottumisena muilla sosiaali- ja terveyspalvelualoilla.
“Päivystyspalvelujen käyttö voisi vähentyä jonkin verran, ja hoitoon pääsisi nopeammin, mikä puolestaan vähentäisi erikoissairaanhoidon tarvetta. Uskomme siihen, että nopeampi pääsy palveluihin vähentäisi raskaampien palvelujen tarvetta”, Mikkola sanoo.
Kelan ehdottaman mallin taustalla on ajatus siitä, että yksityiset lääkäriresurssit eivät välttämättä ole täysimääräisessä käytössä. K
uitenkin on epäselvää, kuinka paljon ylimääräisiä lääkäriresursseja tällä hetkellä Suomessa on.
“Mallin tavoitteena on kannustaa täysimääräisen työpanoksen käyttöön. Kela-korvaus koskisi ainoastaan yleislääkärin käyntejä eikä esimerkiksi gynekologisia tai psykiatrisia käyntejä”, Mikkola täsmentää.
Kela-korvausten lisäksi Kela ehdottaa Kanta-palvelun kehittämistä siten, että hyvinvointialueet saavat tiedot kansalaisten työterveyshuolto- ja YTHS-käynneistä suunnittelua varten.
“Tällä hetkellä päätöksentekoa varten ei ole käytössä ajantasaista tietoa siitä, mitä työterveyshuollossa tapahtuu”, Mikkola huomauttaa.
Työnantajien rahoittaman työterveyshuollon vuosikustannukset ovat pääosin noin 900 miljoonaa euroa, kun taas YTHS:n vuosikustannukset ovat noin 90 miljoonaa euroa, ja päärahoittaja on valtio.