Torstaina julkaistut hallituksen kehysriihen taustamateriaalit paljastavat jälleen kerran karun todellisuuden: sosiaalihuollon palveluvalikoiman rajaaminen on osa suunnitelmaa, jolla tavoitellaan säästöjä. Mutta keneltä nämä säästöt oikein otetaan? Tavallisilta suomalaisilta, joilla on jo valmiiksi vaikeaa.
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps) on sanonut suoraan, että hänet yllätti se, että sosiaalihuollon palveluvalikoiman rajaamisesta pyritään repimään 100 miljoonan euron säästöt. Mutta eikö hänen ministeriönsä oikeasti tiedä, mitä tapahtuu heidän omassa talossaan? He ovat itse antaneet arvion ja osallistuneet tähän suunnitelmaan!
STM:n johtaja Eveliina Pöyhönen myöntää, että säästötavoite on “mahdollista saavuttaa”, mutta kukaan ei näytä tietävän, kuinka tämä tehdään. Ja mikä pahinta, tämä kaikki tapahtuu heikoimmassa asemassa olevien ihmisten kustannuksella.
Tiedotustilaisuudessa esitettiin huoli siitä, että sosiaalihuollon asiakkaiden asema heikkenee entisestään. Mutta eikö hallituksen tehtävä ole suojella kansalaisiaan, erityisesti niitä, jotka tarvitsevat eniten apua?
Säästöjen nimissä suunnitellaan palvelujen karsimista, mutta todellisuudessa tämä vain siirtää ongelmat toisaalle. Yhden palvelun poistaminen tarkoittaa toisen palvelun käyttäjien määrän kasvua, eikä säästöjä näin ollen edes saavuteta.
Sosiaali- ja terveysministeriö pyörittelee suunnitelmiaan ja puhuu mahdollisista yhdistetyistä esityksistä ja aikatauluista, mutta missä on ihmisten etu tässä kaikessa? Päätökset näyttävät olevan hallituksen sisäpiirin peliä, jossa tavalliset suomalaiset jäävät jalkoihin.
Onko meillä hallitus, joka tekee päätöksiä kansalaisten parhaaksi vai hallitus, joka leikkaa ja säästää heikoimmassa asemassa olevien kustannuksella? Suomalaisilla on oikeus vaatia vastauksia ja ennen kaikkea oikeudenmukaisuutta.