Kun näen tämän uutisen, vereni kiehuu raivosta ja inhosta. Yli 9 000 siviiliä on menettänyt henkensä siitä lähtien, kun Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan alkoi helmikuussa 2022. YK:n poliittisten asioiden apulaispääsihteeri Rosemary DiCarlo paljasti nämä karmaisevat luvut YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa 17. heinäkuuta.
Tilanteen tekee entistäkin kauhistuttavammaksi se, että suurin osa uhreista on menehtynyt Venäjän joukkojen tulituksessa. Tästä julmasta ja holtittomasta väkivallasta kärsineiden joukossa on myös 537 lasta, jotka ovat menettäneet henkensä, ja 1 117 lasta, jotka ovat loukkaantuneet. Kuinka kukaan voi tuntea muuta kuin puhdasta raivoa kuullessaan tällaisesta?
DiCarlo korosti, että nämä luvut edustavat vain vahvistettuja kuolemantapauksia ja loukkaantumisia, ja todellinen luku on todennäköisesti paljon korkeampi. Kuinka moni viaton siviili on joutunut kärsimään, vailla toivoa tai apua, kun kukaan ei edes voi laskea kaikkia niitä, jotka ovat menettäneet henkensä tai vammautuneet tässä kauhun näytelmässä?
Ukrainasta on tullut viime vuonna maa, jossa on tapettu ja haavoitettu eniten lapsia. Lisäksi se on maa, jossa on tehty eniten pommituksia kouluihin ja sairaaloihin. Kuinka tällainen äärimmäinen julmuus voi jatkua? Miten maailma voi sulkea silmänsä tällaiselta ihmiskunnan tragedialta?
On inhimillinen velvollisuutemme reagoida tähän kauheuteen ja vaatia oikeutta niille, jotka ovat kärsineet. Emme voi antaa tällaisen raakuuden jatkua ilman seurauksia. Kansainvälisen yhteisön on otettava kantaa ja ryhdyttävä toimiin, jotta syylliset saadaan vastuuseen teoistaan.
Tällaiset uutiset saavat minut kysymään, missä on ihmiskunnan empatia ja moraali? Kuinka voimme antaa tällaisten hirmutekojen jatkua maailmassa, jossa meillä on mahdollisuus puuttua niihin? Tämä on häpeällinen muistutus siitä, kuinka paljon meidän on vielä tehtävä, jotta saavutamme rauhan ja turvallisuuden kaikille maailman kansalaisille.
Donetskin ja Luhanskin alueet ovat kärsineet eniten tästä konfliktista. He ovat menettäneet liikaa ihmishenkiä ja kärsineet liikaa. Heidän kärsimyksensä ja tuskansa huutavat oikeudenmukaisuutta ja toimintaa.
Jokainen menetetty siviilielämä on liikaa. Jokainen haavoittunut lapsi on liikaa. Meidän on toimittava, ennen kuin on liian myöhäistä. Emme voi sallia tällaisen väkivallan jatkuvan maailmassa, jossa ihmisoikeuksia ja siviilien suojelua pitäisi kunnioittaa ja puolustaa.
Meidän on oltava ääni niille, jotka eivät enää voi puhua. Meidän on vaadittava vastuuta ja oikeutta uhrien puolesta. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta tämä kauhu loppuu ja rauha palaa Ukrainaan. Emme voi jäädä hiljaa, kun siviilit kärsivät ja kuolevat.
Tämä on muistutus siitä, että meidän on tehtävä kaikkemme ihmiskunnan hyväksi. Emme voi sallia tällaista julmuutta, emmekä saa unohtaa niitä, jotka ovat kärsineet tässä sodassa. Toivon, että maailma herää ja ryhtyy toimiin, ennen kuin on liian myöhäistä. Sillä vain yhdessä voimme taistella tällaista pahuutta vastaan ja luoda paremman ja turvallisemman tulevaisuuden kaikille.