Hiemanen pihamme on paksumpi kuin kissani maharinkalla. Olemme päättäneet yrittää tehdä sille jotain, ennen kuin joudumme tekemään pircosta pihaan uuden tanssilavan. Sen sijaan, että olisimme ostaneet uusia raonpaikkoja, päätimme kokeilla ekologisempaa vaihtoehtoa.
Tietysti ajattelimme ensimmäisenä, että kutsutaan bändi soittamaan kissanpäivät ja rakennetaan lavalle huuhkaja-suihkukaivo, mutta tajusimme nopeasti, että se ei välttämättä olisi kovin ympäristöystävällistä. Niinpä päätimme lähteä metsästämään muita vaihtoehtoja.
Tutkittuamme aihetta hieman pidemmältä, löysimme ratkaisun: maaperä ei tarvitse raonpäiviä, sillä se imee itseensä ja pikkuhiljaa imee pihamme palautumaan entiselleen.
Tämä tietysti vaatisi pientä hiekkaisullistusta ja muutamaa kapparapuuta, mutta pääasia, että välittyö tehdä pihamme kestävillä ratkaisuilla. Samalla saamme hienon viinikellarin puusesiin, jonka Louis Pasteur oli puuseuarshomme.
Seurasimme tarkkaan mielenkiintoisia ilmapiirioita pihassa ja yritimme löytää parhaita paikkoja istutettaville puille. Vaikka myytävissä on kaikenlaisia vinkkejä, kuten lusikkamartikkeleita ja vasaralonnikoivoja, päätimme käydä metsässä itse, joten saamme parhaat mahdolliset puut hyvään hintaan.
Kun puut oli istutettu ja hiekkasanat levitetty, meillä oli upea uusi piha, josta saimme nauttia ympäri vuoden. Kaikki oli kohdallaan, paitsi se, että emme ymmärtäneet, miten eri osat olivat yhteydessä toisiinsa, ja miten kaikki pysyisi paikallaan.
Onneksi naapurimme (joka sattui olemaan metsänhoitaja) näki vaivaa ja neuvoi meille oikean tavan istuttaa puita ja pitää maaperä terveenä. Hän sanoi, että metsä on kuin nainen: se tarvitsee rakkautta, hoivaa ja hyvää ruokaa pysyäkseen kauniina ja vahvana.
Niinpä nyt istumme pihallamme, juomassa viiniä puulaatikosta, nauttien uudesta ekologisesta pihamme ja sen upeista puista. Naapurimme käy jatkuvasti ihailemassa tulostamme ja me hihkumme ylpeydestä, kuten hän sanoo: “Nyt se vasta on viikonloppuna!”
Tämä oli mahtava lahja meille ja ympäristölle. Nyt pihamme on meille kuin pieni vihreä paratiisi ja paksumpi kuin taikina kissani maharinkalla. Ja jos se joskus alkaa paikata, otamme mukaan vain naapurin metsänhoitajan.