Paavo Väyrynen, tuo politiikan kestokasvo, on jälleen kerran taistellut tiensä uutisotsikoihin – tällä kertaa ei kuitenkaan vallan korkeimmalle kukkulalle asti. Väyrynen, jonka kampanjointi on joskus muistuttanut enemmän maratonia kuin satametriä, on saanut kokea dramatiikan ja käännekohdat henkilökohtaisesti. Hänen viimeisin tavoitteensa, presidenttiehdokkuus, on kuin suoraan poliittisesta trilleristä, täynnä jännitystä ja yllättäviä käänteitä.
Kertomus alkaa klassisella asetelmalla: kellon tikittäessä kohti määräaikaa, Väyrynen ja hänen tiiminsä ravaavat ympäri Suomea keräten kannattajakortteja. Jokainen kortti on kuin pieni voitto, mutta jokainen kelloon vilkaisu muistuttaa armottomasta todellisuudesta – aika ei ole heidän puolellaan. Alkuperäinen deadline, joulukuun 12. päivä, tuli ja meni, ja vaikka Väyrynen ilmoitti, että kortit jäivät uupumaan, taistelua ei suinkaan lopetettu.
Iltapäivän “ihme” herätti toivonkipinän: korttien keräämistä voitiin jatkaa! Kuvittelepas sitä: koko maan katseet ovat kääntyneet pohjoiseen, missä Väyrynen, kuin viime hetken sankari, kerää joukkojaan uuteen rynnistykseen. Sitten tulee seuraava käänne – kortit eivät sittenkään riitä. Dramaattinen ilmoitus tehdään: Väyrynen ei ole ehdolla.
Mutta tarina ei lopu tähän. Kuten jokaisessa kunnon salaliittoteoriassa, mikään ei ole niin yksinkertaista. Väyrynen avaa blogissaan salaperäisen katoamistapauksen – korttilähetys on päättänyt lähteä omille teilleen, suuntautuen kauas Viroon! Kuulostaa melkein siltä, kuin kortit olisivat lähteneet lomalle Tallinnaan sen sijaan, että olisivat saapuneet määränpäähänsä.
Ja kuten jokainen hyvä mysteeri, myös tämä tarina herättää kysymyksiä. Oliko kyseessä Postin erehdys vai kenties suunniteltu operaatio? Väyrynen ei jätä kiveäkään kääntämättä, vaatien Postilta selvitystä ja vihjaillen mahdollisesta hakkeroimisesta. Ei kunnon salaliittoteoriaa ilman hieman kyberdraamaa!
Loppujen lopuksi, vaikka Väyrynen ei päässytkään presidenttiehdokkaaksi, hän onnistui kirjoittamaan itsensä jälleen yhden kiehtovan poliittisen tarinan päähenkilöksi. Ja vaikka kortit katosivatkin matkan varrella, tarina niiden ympärillä elää ja huvittaa meitä vielä pitkään. Vai, onko tässä jokin syvempi juoni?
Salaliittoteoriat kukoistavat, ja Väyrynen, tuo konkaripoliitikko, on niiden keskellä – juuri siellä, missä hän parhaiten viihtyy.