Kesäpäivä oli kääntymässä illan puolelle, kun Jussi ja Anna päättivät lähteä tutkimaan lähimaastoa. He olivat löytäneet vanhan kartan, jossa oli merkitty salainen metsäpolku, jonka varrella oli kuulemma monia jännittäviä seikkailuja odottamassa. Lapset olivat heti innoissaan ja päättivät lähteä selvittämään, minne polku veisi.
He pakkasivat eväät mukaan ja suuntasivat kohti metsää. Aluksi polku oli selvästi näkyvissä, mutta pian se alkoi kadota tiheän pusikon ja puiden sekaan. Lapset jatkoivat kuitenkin eteenpäin, sillä he eivät halunneet luovuttaa niin helposti.
Kulkeminen oli haastavaa, mutta he onnistuivat seuraamaan karttaa ja löysivät pian itsensä aukealle paikalle. Siellä he näkivät vanhan luolan suuaukon, joka houkutteli heitä sisäänsä. Lapset hiipivät varovasti luolaan ja alkoivat tutkia sen sokkeloisia käytäviä.
Yhtäkkiä he huomasivat, että luola ei ollutkaan aivan tyhjä. Heidän edessään seisoi vanha mies, jolla oli harmaat pitkät hiukset ja viikset. Mies katsoi heitä lempeästi ja kysyi, mitä lapset etsivät luolasta.
Jussi ja Anna kertoivat löytäneensä kartan, jossa oli merkitty salainen metsäpolku. He olivat uteliaita selvittämään, minne polku veisi ja minkälaisia seikkailuja he löytäisivät matkan varrelta.
Mies hymyili ja kertoi heille tarinan luolasta. Hän kertoi, että luola oli aikoinaan ollut käytössä salaseuralla, joka oli etsinyt aarteita ja ratkonut arvoituksia. Luola oli täynnä salaisuuksia ja jännittäviä tehtäviä, ja vain rohkeimmat uskalsivat astua sen käytävien syvyyksiin.
Jussi ja Anna olivat innoissaan ja päättivät seurata miehen neuvoja. He astuivat syvemmälle luolaan ja alkoivat tutkia sen käytäviä. Siellä he löysivät vanhoja kirjoituksia seinillä, joissa kerrottiin tarinoita menneiltä ajoilta. Heidän täytyi ratkoa arvoituksia ja tehtäviä päästäkseen eteenpäin.
Matkan varrella he löysivät vanhan aarteen, joka oli kätketty luolan uumeniin satoja vuosia sitten. He löysivät myös salaisen käytävän, joka vei heidät metsän syvyyksiin. Siellä he kohtasivat ihmeellisiä olentoja, kuten keijukaisia ja haltijoita, jotka auttoivat heitä matkan varrella.
Lapset seikkailivat koko päivän ja unohtivat ajan kulun. Kun he viimein palasivat takaisin luolan suulle, oli jo hämärä laskeutunut metsän ylle. He halasivat toisiaan onnellisina ja päättivät palata takaisin kotiin ennen pimeän laskeutumista.
Kun he astuivat ulos luolasta, he huomasivat, että kartan mukaan he olivat löytäneet salaisen metsäpolun loppupisteen. He olivat onnistuneet selvittämään kaikki tehtävät ja löytämään aarteen. He olivat ylpeitä itsestään ja kiitollisia siitä, että olivat uskaltaneet lähteä seikkailuun.
Kun he palasivat kotiin, he kertoivat vanhemmilleen jännittävän tarinan seikkailustaan. He lupasivat palata takaisin metsään ja tutkia muitakin salaisia polkuja, jotka odottivat löytäjäänsä. He olivat oppineet, että seikkailu voi odottaa ihan nurkan takana, kun uskaltaa olla avoin ja rohkea uusille kokemuksille. Salainen metsäpolku oli vain alkusoitto heidän seikkailuilleen, ja he olivat valmiita ottamaan vastaan kaiken, mitä tulevaisuus toisi tullessaan.