Eräänä päivänä kävellessäni kapeaa polkua metsän läpi, huomasin edessäni hennon valon välähdyksen. Uteliaisuuteni heräsi välittömästi, ja lähdin seuraamaan valonlähdettä, joka vei minut syvemmälle metsän siimekseen. Pian astelin pienelle aukiolle, jossa loisti kaunis kasteen peittämä sammalikko. Valonlähteenä toimi vanha ja kauniisti koristeltu lyhty, joka loi ympärilleen lämpimän ja salaperäisen tunnelman.
Istahdin lyhdyn viereen ja suljin hetkeksi silmäni, nauttien rauhallisesta hetkestä keskellä luonnon kauneutta. Olin täysin lumoutunut tunnelmasta, kun kuulin äänen viereltäni.
“Hyvää päivää, nuori matkailija”, ääni sanoi lempeällä sävyllä.
Avasin silmäni ja kohtasin katseen, joka oli täynnä viisautta ja lämpöä. Edessäni seisoi vanha nainen, joka oli pukeutunut värikkäisiin ja mystisiin vaatteisiin. Hänen kasvoillaan oli hymy, joka sai minut tuntemaan oloni turvalliseksi ja kotoisaksi.
“Kuka olet?” kysyin hämmästyneenä.
“Nimeni on Rhea, ja olen tämän metsän vartija. Tervetuloa luokseni, nuori matkailija”, hän vastasi ja ojensi kätensä minua kohti.
Epäröin hetken, mutta lopulta otin vastaan hänen kätensä ja nousin seisomaan. Rhea nyökkäsi minulle merkiksi, että seuraisin häntä, ja niin lähdin astumaan hänen jäljessään syvemmälle metsän siimekseen.
Matka oli rauhallinen ja hiljainen, kunnes saavuimme pieneen mökkiin, joka oli piilossa puiden ja pensaiden keskellä. Mökin seinät olivat täynnä mystisiä symboleita ja värikkäitä maalauksia, jotka kertoivat tarinoita menneistä ajoista ja maailmoista.
Rhea avasi mökin oven ja pyysi minua astumaan sisään. Mökin sisällä oli lämmin ja viihtyisä tunnelma, ja sain tunnun siitä, että tämä oli paikka, jossa aika ei ollut merkityksellistä ja minä olin juuri siellä, missä minun pitikin olla.
Istahdin vanhan pöydän ääreen ja Rhea tarjosi minulle kupin lämmintä yrttiteetä. Kiitollisena otin vastaan tarjouksen ja juttelin Rhean kanssa hetken aikaa erilaisista asioista. Hänen viisaiden sanojensa kautta tunsin, että hän ymmärsi minut paremmin kuin kukaan muu.
Yhtäkkiä Rhea käänsi katseensa minuun ja sanoi: “Nuori matkailija, olen odottanut sinua. Sinä olet valittu, ja sinun kohtalosi on suuri. Olet matkalla kohti jotakin ainutlaatuista ja ihmeellistä, ja minä olen täällä auttaakseni sinua matkallasi.”
Hänen sanansa koskettivat sydäntäni syvältä, ja tunsin, että olin vihdoin löytänyt paikkani maailmassa. Rhea opetti minulle monia viisauksia ja antoi minulle voimaa ja rohkeutta kulkea eteenpäin elämässäni.
Kun oli aika lähteä, Rhea suuteli otsaani ja sanoi: “Muista, nuori matkailija, että voima ja viisaus ovat aina sisälläsi. Usko itseesi ja kulje rohkeasti kohti unelmiasi.”
Kiitin Rheaa sydämestäni ja lupasin palata takaisin hänen luokseen aina kun tarvitsisin voimaa ja tukea. Astuin ulos mökistä ja katsoin taakseni nähdäkseni, miten mökki katosi metsän siimekseen yhtä nopeasti kuin se oli ilmestynytkin.
Koko matkan kotiin mietin Rhean sanoja ja viisauksia. Hänen kohtaaminen oli muuttanut elämäni suunnan ja antanut minulle uskoa ja voimaa kulkea eteenpäin omalla polullani.
Suloinen ja salaperäinen kohtaaminen metsän vartijan kanssa oli muisto, jota kantaisin sydämessäni ikuisesti. Se oli lahja, joka oli tullut minulle oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa, juuri kun sitä eniten tarvitsin. Kiitollisena suljin silmäni ja annoin uni viedä minut matkalle kohti uusia seikkailuja ja mahdollisuuksia.